Tiiätte varmaan tunteen kun mikään ei tunnu onnistuvan , aamusta asti kaikki menee pieleen? No mitä muutakaan voi kuvitella jos päivä alkaa siten että kahvi on loppu ja aamukahvia ei tule. No autopa ei halunnut lähteä käyntiin joten eipä siinä systerin auto alle vaan ja nakkaamaan tau töihin. Sit suoriltaa kauppaan et saa viimein sen hemmetin kahvin nokkansa eteen ja napaansa. Mahtoi se taullaki mieltä lämmittää ku ensin heräät aikasin et alat vaihtelemaan talvitassui autoon kun sato piru semmoista tosi märkää lunta ja paljon. Ja si kun pitäsi duuniin lähteä nin sitten ei haluakkaan käynnistyy. Mulla meni puoli päivää siinä kun koitin kikkailla sen kotteron käyntiin.
Oli meinaan pikku pakko, kun aamulla siellä kaupassa käydessäni muistin kyllä sen kahvin vaan päiväruoka tarpeita en ja mä luulen et kersat ja tau ei kauheen lämmöllä ota vastaan jos ilmotan et ruokaa ei oo eikä tuu kun en muistannu sitä ostaa. No joo sain mä sit lopulta sen koslan käyntiin, mut seuraava hauskuus odotti jo nurkantakana. Koiran kehveli oli ottanu jä karannu ja vaikka kuinka haki niin ei löytyny. Lopulta sitten kun tenavan kanssa lähdin heittämään viimoista etsintä lenkkiä niin vastaantullut nainen osasi kertoa että siinäpä se on luuhannu melkeen kotinurkilla. Ei vaan oo kuunnellu huutoja kun on vouhkannu jotain juoksuaikasta narttua. JEE JEE!!!
Ja jotta ilta olisi ollut täydellinen ni eikös se pikkuisin kersoista jota kuivaksi koitetaan opettaa työntäny oikein isot läjät pöksyyn ja kouran täydeltä sitä ihteään oli äiteelle palkka. Että joo , ihan oli täydellinen päivä :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti